Selkokieli: miksi sitä tarvitaan

Kuvittele tilanne, jossa saat postilaatikkoosi kirjeen Kelalta tai Hyvinkään kaupungilta. Kirjeessä on monta lausetta, joissa on pitkiä sanoja ja vaikeita virkkeitä. Luet sen kolme kertaa, mutta et silti ole varma, mitä sinun pitäisi tehdä. Määräaika lähestyy, mutta et tiedä, mitä sinulta odotetaan. Tämä on monen ihmisen arkea Hyvinkäällä – ja juuri siksi selkokieli on niin tärkeää.

Mitä selkokieli oikeastaan on?

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan helpommin ymmärrettäväksi. Kansainvälisen selkokielen määritelmän mukaan selkokieli on kieltä, joka on suunnattu ihmisille, joilla on kielellisiä vaikeuksia – esimerkiksi kehitysvammaisille, lukivaikeuksisille tai ihmisille, jotka opettelevat suomea toisena kielenä. Selkokieli ei ole lapsenkieltä eikä yksinkertaistettua ammattikieltä, vaan oma huolellisesti suunniteltu kielimuotonsa.

Suomessa selkokielen kehittämisestä ja ohjeistuksesta vastaa Selkokeskus, joka toimii Kehitysvammaliiton yhteydessä. Selkokeskuksen ohjeet antavat konkreettisia neuvoja siitä, miten tekstiä voidaan selkeyttää: lyhyet virkkeet, tutut sanat, selkeä rakenne ja riittävä fonttikoko ovat keskeisiä periaatteita.

Selkokielen kolme tasoa: helppo, perus ja vaativa

Selkokieli jaetaan kolmeen vaikeustasoon, jotta erilaiset lukijat voivat löytää itselleen sopivan tekstin:

Helppo selkokieli: Tarkoitettu lukijoille, jotka ymmärtävät vain lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita. Sanasto on hyvin tuttua ja virkkeet ovat hyvin lyhyitä.
Perus selkokieli: Tavallisin selkokielen taso. Teksti on selkeää, mutta voi sisältää hieman pidempiä virkkeitä ja uusia käsitteitä selitettynä.
Vaativa selkokieli: Sopii lukijoille, jotka pystyvät lukemaan pidempiä tekstejä, mutta tarvitsevat edelleen tukea esimerkiksi vaikeiden sanojen ymmärtämisessä.

Miten selkokieli eroaa tavallisesta kielestä?

Tavallisessa kielessä käytetään usein pitkiä virkkeitä, sivulauseita ja erikoissanastoa. Selkokielessä jokainen virke sisältää yhden asian, sanat ovat arkikielestä tuttuja ja kappaleet ovat lyhyitä. Selkokielessä vältetään myös kielikuvia, lyhenteitä ja monimutkaisia aikamuotoja. Tavoitteena on, että lukija ymmärtää tekstin ensimmäisellä lukukerralla.

Keitä selkokieli palvelee Hyvinkäällä?

Hyvinkäällä asuu noin 46 000 ihmistä, ja joukossa on monia, jotka hyötyvät selkokielestä. Selkokieli ei ole vain kehitysvammaisten asia – se palvelee laajasti eri ihmisryhmiä. Hyvinkään kaupungin palveluissa ja paikallisten yhdistysten, kuten Hyvinkään Kehitysvammaisten Tuki ry:n, toiminnassa selkokieli on keskeinen työkalu yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Kehitysvammaiset ihmiset ja itsemääräämisoikeus

Kehitysvammaisille ihmisille selkokieli on usein välttämätöntä, jotta he voivat tehdä itsenäisiä päätöksiä omasta elämästään. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa oikeutta päättää omista asioistaan – mutta päätöksiä ei voi tehdä, jos ei ymmärrä, mistä on kysymys. Selkokieliset tiedotteet, lomakkeet ja ohjeet antavat kehitysvammaisille ihmisille mahdollisuuden osallistua täysivaltaisesti yhteiskuntaan.

Muut kohderyhmät: maahanmuuttajat, seniorit ja oppijat

Selkokieli auttaa myös monia muita ryhmiä Hyvinkäällä:

Maahanmuuttajat: Suomen kieltä opettelevat hyötyvät selkeästä kielestä, joka ei sisällä vaikeita rakenteita.
Seniorit: Ikääntyneet ihmiset voivat kokea muistin tai näön heikkenemistä, jolloin selkeä teksti helpottaa asioiden hoitamista.
Lukivaikeuksiset ja oppijat: Ihmiset, joilla on lukemisen vaikeuksia, hyötyvät selkokielisistä materiaaleista koulutuksessa ja arjessa.

Vertaistuki ja selkokieli kulkevat käsi kädessä

Vertaistuki on parhaimmillaan silloin, kun kaikki ryhmän jäsenet ymmärtävät, mistä puhutaan. Jos tieto on monimutkaista tai vaikeaselkoista, osa ihmisistä jää keskustelun ulkopuolelle. Selkokielinen viestintä tekee vertaistuesta tasa-arvoista ja tehokasta. Hyvinkäällä vertaistukitoimintaa järjestävät muun muassa Hyvinkään Kehitysvammaisten Tuki ry ja kaupungin eri palvelut.

Me Itse -toiminta Hyvinkäällä

Me Itse -ryhmät ovat kehitysvammaisten ihmisten omia ryhmiä, joissa he voivat puhua tärkeistä asioista, oppia vaikuttamaan ja saada vertaistukea. Me Itse -toiminta perustuu siihen, että kehitysvammaiset ihmiset itse päättävät, mistä he haluavat keskustella ja miten he haluavat toimia. Ryhmissä käytetään selkokieltä, jotta jokainen jäsen voi osallistua täysipainoisesti. Hyvinkäällä Me Itse -ryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja tekevät myös yhteisiä retkiä ja vierailuja.

Miten selkokielinen vertaistuki vahvistaa osallisuutta?

Kun vertaistukitapaamisissa käytetään selkokieltä, yhä useampi ihminen uskaltaa osallistua. Osallisuus tarkoittaa, että ihminen kokee olevansa osa yhteisöä ja että hänen mielipiteellään on merkitystä. Selkokielinen viestintä poistaa esteitä, jotka muuten estäisivät kehitysvammaisten ihmisten täysivaltaisen osallistumisen. Se vahvistaa itsetuntoa ja antaa rohkeutta vaikuttaa omiin asioihin.

Selkokieli arjessa: esimerkkejä Hyvinkäältä

Hyvinkäällä selkokieltä käytetään jo monissa paikoissa, mutta parannettavaa riittää. Kaupungin tiedotteet, terveyspalvelut ja järjestöjen viestintä voivat kaikki hyötyä selkokielisyydestä. Käytännön esimerkit auttavat ymmärtämään, miten selkokieli toimii arjessa.

Selkokieliset palvelut Hyvinkään kaupungilla

Hyvinkään kaupunki tarjoaa osan tiedotteistaan ja ohjeistaan selkokielellä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa on pyritty siihen, että tärkeimmät ohjeet ovat saatavilla myös selkokielisinä. Hyvinkään vammaisneuvosto seuraa, että kehitysvammaisten ihmisten tarpeet otetaan huomioon kaupungin päätöksenteossa ja viestinnässä. Vammaisneuvosto voi myös antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita selkokielen edistämiseksi.

Kirjasto ja selkokirjallisuus

Hyvinkään kaupunginkirjasto tarjoaa selkokirjallisuutta ja selkokielisiä lehtiä kaikenikäisille lukijoille. Kirjastosta löytyy niin helppolukuisia romaaneja kuin tietokirjojakin, jotka on kirjoitettu selkokielellä. Kirjaston henkilökunta osaa opastaa sopivan aineiston löytämisessä, ja selkokirjat on merkitty selkeästi hyllyihin. Kirjasto järjestää myös lukupiirejä ja tapahtumia, joissa selkokieli on huomioitu.

Miten itse voit edistää selkokieltä?

Jokainen meistä voi omassa arjessaan edistää selkokielen käyttöä. Se ei vaadi erityiskoulutusta, vaan halua tehdä viestinnästä ymmärrettävämpää. Kun kirjoitat viestiä, tee esite tai pidät puheenvuoron, mieti hetki, ymmärtäisivätkö kaikki kuulijat tai lukijat sanomasi. Selkokeskuksen ohjeet tarjoavat konkreettisia vinkkejä, joiden avulla pääset alkuun.

Vinkit selkokieliseen viestintään

Näillä keinoilla parannat viestintäsi selkeyttä:

Kirjoita lyhyitä virkkeitä – yksi asia per virke.
Käytä tuttuja ja arkisia sanoja. Selitä uudet käsitteet.
Vältä kielikuvia, lyhenteitä ja vaikeita aikamuotoja.
Jaa teksti lyhyisiin kappaleisiin ja käytä väliotsikoita.
Lue teksti ääneen ja mieti, ymmärtäisitkö sen itse ensimmäisellä kerralla.

Vaikuta ja kysy selkokieltä

Voit myös vaatia selkokieltä palveluilta. Jos saat vaikeaselkoisen kirjeen, kysy rohkeasti, voisitko saada sen selkokielellä. Hyvinkään vammaisneuvosto on kanava, jonka kautta voit viedä eteenpäin toiveita selkokielisyyden lisäämisestä. Myös Hyvinkään Kehitysvammaisten Tuki ry ja Me Itse -ryhmät voivat auttaa sinua viemään asiaa eteenpäin.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä selkokieli tarkoittaa käytännössä?

Selkokieli tarkoittaa kieltä, jossa sanat, virkkeet ja tekstin rakenne on muutettu helpommin ymmärrettäviksi. Se ei ole oma kielensä, vaan suomen kielen muoto, jota kaikki voivat oppia käyttämään.

Kuka voi saada selkokielisiä palveluita Hyvinkäällä?

Kaikki, jotka kokevat tarvitsevansa selkeämpää kieltä, voivat pyytää selkokielisiä palveluita. Tämä koskee esimerkiksi kehitysvammaisia, maahanmuuttajia, ikääntyneitä ja lukivaikeuksisia henkilöitä.

Missä voin opiskella selkokielen käyttöä?

Selkokeskus tarjoaa verkossa ohjeita ja koulutuksia selkokielestä. Myös Hyvinkään kaupunginkirjastosta löytyy selkokielisiä oppaita, ja paikalliset yhdistykset voivat järjestää aiheeseen liittyviä tilaisuuksia.

Miten Me Itse -ryhmiin voi liittyä Hyvinkäällä?

Me Itse -ryhmiin voi liittyä ottamalla yhteyttä Hyvinkään Kehitysvammaisten Tuki ry:hyn tai kysymällä asiasta kaupungin vammaispalveluista. Ryhmät ovat avoimia kaikille kehitysvammaisille ihmisille.

Mitä teen, jos en ymmärrä saamaani virallista kirjettä?

Voit pyytää kirjeestä selkokielisen version lähettäjältä. Voit myös kysyä apua Hyvinkään kaupungin palvelupisteestä, kirjastosta tai Hyvinkään Kehitysvammaisten Tuki ry:stä. Kukaan ei jää yksin asiansa kanssa.

Selkokieli on jokaisen oikeus – ei etuoikeus. Hyvinkäällä tehdään jo paljon työtä sen eteen, että tieto olisi kaikkien saavutettavissa, mutta parannettavaa riittää edelleen. Jokainen selkokielinen tiedote, lomake ja keskustelu vie meitä kohti yhdenvertaisempaa Hyvinkäätä, jossa jokainen voi osallistua ja tulla ymmärretyksi.